Arkistot: Blogitekstit

9.3.2018 Miksi yhä kerätään kun ei ole veteraaneja mutta miljoonia kylläkin!

Sotiemme Veteraanit – keräys on toiminut vuodesta 2007 kaikkien veteraanijärjestöjen yhteisenä varainhankintamuotona. Mitä pidemmälle aika on kulunut, sitä useammin kerääjä saa kuulla otsikon sisältämän ajatuksen muotoisen kysymyksen. Lienee siis syytä hieman oikoa käsityksiä.

Sotiemme veteraaneja elää keskuudessamme edelleen hieman vajaata 14 000, ja heidän keski-ikänsä on jo runsaat 93 vuotta. Suurin osa heistä asuu edelleen omassa kodissaan, monet yhdessä puolisonsa kanssa ja vieläpä siten, että toinen on toisen omaishoitaja. Pitäisi olla aika helppoa ymmärtää, että kunto- ja avuntarve ovat tämän mukaiset.

Veteraanijärjestöjen sääntöjen mukaan myös puolisoista ja leskistä pidetään huolta loppuun asti. Niinpä järjestöjen keräysluvan mukaan keräyksen tuottoa voidaan käyttää myös heidän hyväkseen. Viime aikoina tuoton käyttö onkin alkanut painottua leskien suuntaan valtiovallan suunnatessa varoja vain veteraaneille.

Entäpä sitten ne veteraanijärjestöjen miljoonat, jotka ovat olemassa? Voi, kunpa näkisi, huokaa varmasti tämän kirjoittajan tavoin moni muukin. Mielikuva on kaukana todellisuudesta.

Otetaanpa esimerkiksi Suomen Sotaveteraaniliitto. Jos liiton koko varallisuus ml. piirit ja yhdistykset, jaettaisiin tasan jokaiselle jäsenveteraanille, osuus olisi noin 46 €. Jos jakoon laskettaisiin mukaan myös lesket, summa olisi huomattavan paljon pienempi. Samaa suuruusluokkaa asia on myös Rintamaveteraaniliiton ja Sotainvalidien Veljesliiton osalta. Kivitaloja, kuntoutuslaitoksia ja hallintopalatseja ei ole. Ja lopuksi – jos varoja ei hankittaisi, niin nykypääomilla voitaisiin noin 8 kuukauden kuluttua laittaa ovelle lappu, että suljettu.

Usein myös kuulee sanottavan, että rahat eivät mene sinne, minne pitäisi. Väite on helppo ampua alas.

Ensiksikin, jokaisella paikkakunnalla, jossa kerätään, varat jäävät sinne. Toiseksi niiden jako suoritetaan paikkakunnalla toimivien veteraanijärjestöjen kesken, yleensä jäseninä olevien veteraanien pääluvun suhteessa. Kolmanneksi, koko tuotto käytetään keräysluvan mukaisesti mm. pieniin kodin muutostöihin ja apuvälineisiin, siivouspalveluihin, piha- ja lumitöihin, lääke- ja sairauskulujen korvaamisiin, silmälasien hankintaan tai muihin vastaaviin asioihin. Saattaa kuulostaa uskomattomalta, mutta aika moni heistä, jotka ovat varojen käytön kohteena, elää erittäin pienen eläkkeen varassa, osa pelkällä takuueläkkeellä (775 € /kk). Tuolla ei suuria apuvälineitä tai lääkkeitä kustanneta. Ja neljänneksi, keräystä tehdään talkooperiaatteella, kukaan ei saa korvausta ja keräyksen kulut ovat tästä syystä erittäin pienet.

On selvää, että yksikään veteraanijärjestö ei voi ottaa toimeentulo- eikä hoitovastuuta yhdestäkään jäsenestään, se on yhteiskunnan asia. Sotiemme Veteraanit – keräyksen tarkoituksena on, kaiken muun vastaavan tavoin, olla järjestöjen kädenojennus ja apu kunnioitetuille veteraanijäsenilleen ja heidän puolisoilleen sekä leskilleen asiassa, jossa valtiovallan tuki on riittämätön. Keräys näkyy julkisuudessa ehkä vain keräyslippaan kanssa seisovien henkilöiden kautta ”turuilla ja toreilla”, mutta mahdollisuuksia lahjoittaa on muitakin. On tilisiirtoja, lahjoittaa voi soittamalla ja tekstiviestillä sekä erilaisissa sovelluksissa (Mobilepay, Pivo, Siirto jne.).

Suomi on hyvinvointivaltio, joka aikanaan lähetti miehet ja naisetkin sinne jonnekin turvaamaan hyvinvoinnin säilymisen. Näiden lähetettyjen toimesta myös maa on rakennettu sellaiseksi kuin se nyt on. On meidän jokaisen oikeus ja kohtuus olla turvaamassa heille sellainen elämän ilta, jonka he ovat maamme kunniakansalaisina ansainneet.

Sotiemme veteraanit kiittävät kun sinä ja minä autamme.

 

Kirjoittaja on toiminut Sotiemme Veteraanit-keräyksen Varsinais-Suomen keräysalueen keräyspäällikkönä vuodesta 2007 

24.11.2016 Sotiemme Veteraanit Suomi 100 merkin myynti käyntiin

Marita Taavitsainen, sotaveteraani Jorma Tolvanen ja Mato Valtonen

Kokoonnuimme tänään joukolla käynnistämään uuden varainhankinnan tuotteen Sotiemme Veteraanit Suomi 100 merkin myyntiä. Aamiaiselle Helsingin Seurahuoneelle oli saapunut joukko Helsingin Sotaveteraanipiirin ja Sotainvalidipiirin sotaveteraaneja sekä sotainvalidi vaimonsa kanssa.

Anni Grundström Suomen Sotaveteraaniliitosta kertoi, millaisessa tilanteessa veteraanit ovat näin Suomen itsenäisyyden 100 v. juhlavuoden kynnyksellä. Erilaista apua tarvitaan kotiin, kun veteraaneilla sekä heidän puolisoillaan ja leskillään askel lyhenee ja ikää on jo kohta sata vuotta.

Viivi Lehto Musta Designista kertoi, miten kaikki alkoi eli miten lähdimme yhdessä kehittämään uutta varainhankinnan tuotetta sotiemme veteraanien hyväksi. Viivin mielestä tuleva vuosi on äärimmäisen tärkeä vuosi muistaa kaikkia Suomen sodissa itsenäisyyttämme puolustaneita. Mikä kertookaan kiitollisuudestamme veteraaneja kohtaan parhaiten, kuin Vapaa, fri -nauha!

Olimme kiitollisia, että merkin puolestapuhujat Marita Taavitsainen ja Mato Valtonenkin pääsivät mukaan tilaisuuteen. He molemmat antavat suurimman arvostuksensa sotiemme veteraaneille ja haluavat aina olla mukana auttamassa heitä. Maritan isoäiti oli veteraanitunnuksen saanut Lotta ja Madon isoisä oli sotaveteraani. He molemmat kiittivät mahdollisuudesta tulla mukaan auttamaan sotiemme veteraaneja, ihan kyyneleet silmissään.

img_4087
suunnittelukilpailun järjestänyt Viivi Lehto Musta Designista ja Anni Grundström
sotaveteraani Jorma Tolvanen, Jussi Martikainen Maaseudun Tulevaisuudesta ja sotaveteraani Leif Markio
sotaveteraani Jorma Tolvanen, Jussi Martikainen Maaseudun Tulevaisuudesta ja sotaveteraani Leif Markio
sotaveteraani Irma Lähdesmäki
sotaveteraani Irma Lähdesmäki
sotainvalidi Ture Santamäki ja rouva Aune Santamäki

3.10.2016 Valtiolta lisätukea veteraaneille – puolisot ja lesket keräystuen varassa

Veteraanijärjestöt pitävät myönteisenä hallituksen esitystä osoittaa Itsenäisyyden juhlavuonna 2017 kunnille 30 milj. euroa veteraanien kotipalveluihin jaettavaksi kolmen vuoden aikana 2017- 2019.

15.9.2016 julkaistussa Sotiemme Veteraanien tiedotteessa todetaan, että veteraanijärjestöt ovat kiitollisia lisätuesta veteraanien kotipalveluun, mutta huolena on samanaikainen kuntoutusmäärärahan supistuminen. Lisäksi veteraanien puolisot ja lesket jäävät edelleen näiden molempien etuuksien ulkopuolelle. Heistä useat ovat pelkän 766,85 euron takuueläkkeen varassa.

Veteraanijärjestöillä varoja alle 50 euroa veteraania kohden_d9b3902

Veteraanijärjestöjen teettämän selvityksen mukaan veteraaniliittojen varallisuus riittää viiteen ateriaan jokaiselle veteraanille.

Sotiemme Veteraanit -keräystä tarvitaan edelleen, sanoo veteraanijärjestöjen varainhankinnan päällikkö Pia Mikkonen: “Jos veteraaniliitot olisivat lopettaneet toimintansa tämän vuoden alussa ja varat olisi jaettu järjestöjen veteraanijäsenille, olisi kukin saanut noin 47 euroa”, kertoo Mikkonen. Selvityksessä on laskettu mukaan Rintamaveteraaniliiton (52 €/veteraanijäsen) ja Suomen Sotaveteraaniliiton (42 €/veteraanijäsen) varat. Sotainvalidien Veljesliiton varallisuus 345 euroa sotainvalidi-­ ja puolisojäsentä kohden on tarkoitettu sodassa vammautuneiden ja heidän iäkkäiden aviopuolisoidensa ja leskiensä hyväksi.

Sotiemme Veteraanit -keräyksen varoilla rahoitetaan pienituloisten sotainvalidien ja veteraanien, heidän puolisoidensa ja leskiensä sekä sotaleskien kotona asumisen tukemista, veteraanitilaisuuksien järjestämistä sekä lääke- ja kuljetuskuluja.

Sotiemme veteraaneja on tällä hetkellä elossa 20 000 ja heidän keski-ikänsä on 92 vuotta.

Tarkemmat tiedot veteraanijärjestöjen omaisuuksista: www.veteraanit.fi/usein kysytyt kysymykset

25.8.2016 Sotiemme Veteraanit -keräyksen piiripäälliköitä kiitettiin

Keräyksen piiripäälliköt kokoontuivat elokuussa Mikkelissä

Sotiemme Veteraanit -keräystä on toteutettu jo kymmenen vuoden ajan. Keräyksen piiripäälliköt kokoontuivat elokuussa Mikkeliin suunnittelemaan tulevaa ja muistelemaan menneitä. Yli kolmekymmentä keräyspäällikköä ja talouden- ja keräystoimien hoitajaa katsastivat aurinkoista Päämajakaupunkia.  Kokousväki kulutti housun/hameen takamuksiaan Sokos Hotelli Vaakunan auditoriossa.

Erityistä kiinnostusta herätti Markku Sepän puheenvuoro, joka koski Sotiemme Veteraanit – keräyksen tulevaisuutta. Majuri Marko Maaluoto kertoi miten Puolustusvoimat viettää omaa 100-vuotisjuhlavuottaan vuonna 2018. Varainhankinnan päällikkö Pia Mikkosen avasi suunnitelmia uudesta, myytävästä keräysvastikkeesta.

Piiripäälliköitä kiitettiin

Yli puolet 24 keräyspiirin vapaaehtoisesta on ollut mukana suurella sydämellä kaikkien näiden kymmenen vuoden 2006 – 2015 ajan! He ovat edelleen mukana työssä sotiemme veteraanien, heidän puolisoidensa ja leskiensä sekä sotaleskien hyväksi. Paikalla heistä Mikkelin tilaisuudessa olivat, kuvassa vasemmalta: Lahti: Seppo Vohlonen, Varsinais-Suomi: Osmo Suominen, Helsinki: Viljo Lehtonen, Lahti: Pentti Korpimies, Södra Finland: Solveig Hyöty, Vaasa: Tuula Harjunpää, Suur-Savo: Markku Tarvainen, Lappi: Martti Koskela, Keski-Pohjanmaa: Antti Roiko-Jokela, Itä-Uusimaa: Aimo Tilsala, Keski-Suomi: Kari Kilpeläinen.

kuva_piiripäälliköt_10 Mikkeli_elokuu_2016IMG_3397 (002)

 

19.5.2016 Jyväskylän veteraanit kesäisellä asevelilounaalla

Jyväskylän veteraanien asevelilounas nautittiin 16.5 Metsärannan leirintäalueella Neulajärven rannalla lähellä Jyväskylää. Asevelilounaalle oli kokoontunut vakiojoukko jyväskyläläisiä veteraaneja. Ennen ruokailua käsiteltiin yhteisesti mm. amerikkalaisten joukkojen harjoituksia Suomessa, Euroopan pakolaiskriisiä, ilmavoimien hävittäjäkaluston uusimista sekä Ukrainan kriisiä. Tämän jälkeen syötiin maittava lohikeitto ja jälkiruokana pannari hilloineen sekä kahvit. Metsärannan sauna oli kuumana ja osa porukasta siirtyi saunaan, mutta kukaan ei uskaltautunut uimaan.

veteraanit_makkaranpaistossa_ 16 5 2016

Pisteenä i:n päälle kokoonnuttiin vielä nuotion ääreen paistamaan makkaraa ja muistelemaan kokemuksia sekä sodan että rauhan aikana. Veteraaneilla juttu kyllä luisti! He muistivat myös kiitellä Ilmasotakoulun reippaita keräyslippain keränneitä varusmiesmiehiä. Veteraanit kehuivat varusmiehiä erittäin mallikelpoisiksi, ei ihme, että varusmiehet saivat kiitosta myös yleisöltä.

Rintamasotilaille tarkoitettua asevelilounasta on nyt järjestetty Jyväskylässä reilut kolme vuotta keskustan lounasravintoloissa ja se on vakiinnuttanut paikkansa veteraanien kohtaamispaikkana kaksi kertaa kuukaudessa. Lounaat on kustannettu Sotiemme Veteraanit – keräyksestä, Jyväskylän järjestöjen saamista varoista. Keräyksen valtakunnallinen tunnuslause onkin tällä hetkellä ”lahjoita veteraanille lounas”. Tämä ei tarkoita sitä, että veteraanit muuten näkisivät nälkää, mutta kokoontuminen yhteiselle lounaalle saa useimmiten yksin asuvat osallistujat lähtemään liikkeelle ja tapaamaan saman ikäisiä aseveljiä sekä vaihtamaan kuulumisia. Veteraanien kuljetuksissa lounaspaikalle ovat avustaneet mm. Jyväskylän Talkootiimin, Rauhanturvaajaliiton ja Leijonien vapaaehtoiset. Pyörätuolilla liikkuvat ovat käyttäneet invataksia. Usein lounaalle mukaan on kutsuttu, veteraaneja tapaamaan, paikkakunnan vaikuttajia ilmavoimien komentajasta sanomalehti Keskisuomalaisen päätoimittajaan. Kaikki kutsutut ovat tulleet mieluusti mukaan esittäytymään ja kertomaan lyhyesti organisaationsa kuulumisia. Eräillä jo eläkkeellä olevilla kenraaleilla juttua on riittänyt, että tilaisuus on venynýt ”yli lounasajan.” Keskustelut ovat kuitenkin olleet niin kiinnostavia, ettei niitä ole raaskinut keskeyttää.

Toukokuun lopussa siirrytään tauolle ”omaehtoiseen” ruokailuun, mutta elokuun puolivälissä taas jatketaan, suosittuja Asevelilounaita täällä Jyväskylässä.

IMG_2475

Puheenjohtaja Kari Korhonen, Jyväskylän Sotaveteraanit, YLE:n toimittaja Tenho Tornbergin haastateltavana 21.4.2016 pidetyssä ”tarjoa veteraanille lounas” -kampanjan tiedotustilaisuudessa.

Kari on pitkän linjan aktiivi veteraanityössä. Hän on toiminut myös valtakunnallisen Sotiemme Veteraanit – keräyksen kenttäpäällikkönä. Kari kannustaa mielellään kehittämään ja luomaan uusia toimintatapoja ja hyviä käytäntöjä, jotka takaavat veteraaneille hyvän arjen.

 

 

 

4.5.2016 Sotiemme Veteraanit -keräys jakoi kiitoksia Helsinki-Vantaan keräyspiirissä

Katajanokan Kasinolla kokoontui 18.4 Helsinki-Vantaan keräysalueen aktiiveja kiitostilaisuuteen. Keräyspäällikkö Viljo Lehtonen kertasi tilaisuudessa Sotiemme Veteraanit -keräyksen kuluneet 10 keräysvuotta, jonka aikana Helsinki-Vantaan keräyspiiri on kerännyt yhteensä 1 487 911,84 euroa. Vuosiin on mahtunut erilaisia keräystuotteita kuten aidot rautasormukset, Junkers- ja Marskin -merkit sekä Veteraaniheijastin. Kunkin vuoden kerätty summa on käytetty viimeistään seuraavan kevään aikana Helsinki-Vantaan keräyspiirin alueella asuvien sotiemme veteraanien, miesten sekä naisten sekä heidän puolisoidensa ja leskiensä arjen tukemiseen.

Suurimman tuoton Helsinki-Vantaan keräyspottiin on tuonut Kaartin Jääkärirykmentin varusmiehet, joiden keräystoimet ovat tuottaneet kymmenen kuluneen keräysvuoden aikana yhteensä 960 366,04 euroa.  Tärkeinä keräystuoton kerryttäjinä ovat olleet myös Merisotakoulu/RUK, Helsingin Reservin Sanomat, Helsingin Rauhanturvaajat, Itä-Helsingin Reserviupseeri sekä Töölön Reserviupseerit. Kaikille Helsinki-Vantaan Sotiemme Veteraanit -keräykseen osallistuneille tahoille luovutettiin taiteilija Kimmo Pälikön maalaamat Marskin taulut.

Kuvassa Kiitosten vastaanottajine (ei järjestyksessä) Helsingin Reservin sanomat; Kari Talikka, Merisotakoulu; kapt Tuomas Hellsten, Helsingin Rauhanturvaajat; Vesa Punnonen, Itä-Helsingin Reseviupseerit; Lauri Haimakainen, Töölön Reserviupseerit; Jyrki Ratia ja Antero Jauhiainen, sekä palkitsemisten luovuttajina toimineet Suomen Sotaveteraaniliiton Helsingin piirin toiminnanjohtaja Rauno Loukkola ja Sotiemme Veteraanit – Helsinki-Vantaan piirin keräyspäällikkö Viljo Lehtonen.

Helsingin kiitostilaisuus

4.5.2016 Kansallisen veteraanipäivän iäkkäin osallistuja

Salme Sylvia Haltia, iältään 103 vuotias sotiemme veteraani, oli saapunut saattajansa kanssa Kansallisen Veteraanipäivän pääjuhlaan 27.4.2016 Oulussa. Hän oli iloinen ja kiitollinen siitä, että pääjuhla pidettiin tällä kertaa hänen kotikaupungissaan. Salme kertoo ottavansa lääkitystä ainoastaan kilpirauhasen vajaatoimintaan. ”Näkökenttäni on hieman pienentynyt ja se haittaa hieman olemista”, kertoo Salme. Salme toimi sekä talvi- että jatkosodassa lääkintälottana. Ikävin muisto, mikä hänellä oli sota-ajasta, oli kun hän joutui yhtenä yönä sulkemaan pois nukkuneen sotilaan silmät ja suun. Tehtävä ei oikein ollut ottanut onnistuakseen, kun kokemusta ei ollut. Ainoan ohjeen tähän tehtävään hän oli saanut kenttäsairaalan lääkäriltä suullisesti edellisenä iltana. Salme täyttää heinäkuussa 104 vuotta ja on tulossa juhlistamaan syntymäpäiviään lastensa luo pääkaupunkiseudulle.

Kansallisen veteraanipäivän pääjuhla. 103 vuotias, Salme Haltia, Oulun SV
 103-vuotias Salme Haltia Oulun Sotaveteraaneista Kansallisen veteraanipäivän pääjuhlassa

4.5.2016 Iloista isänmaallisuutta sanoitus- ja sävellyskilpailulla

Olen tehnyt veteraanityötä liki 30 vuotta, aluksi laulaen sota-ajan musiikkia ja nyttemmin myös järjestötyötä. Esiintyessäni olen nähnyt miten voimakkaasti musiikki vaikuttaa tunnetiloihin ja miten sen avulla voidaan vaikuttaa.

Vuosien myötä olen saanut laajan kosketuspinnan sotaveteraaneihin, niin miehiin kuin naisiin. Keskusteluissa veteraanien kanssa on tullut esille huoli veteraanien tekemän työn säilymisestä suomalaisten muistissa veteraanien poistuttua.

Jokainen tietää miten lapsena opitut asiat säilyvät ja kantavat elämän varrella. Perinteen kunnioitus joka on istutettu lapsena, kulkee mukana koko elämän ajan. Sotaveteraaniliitto siirtyy muutamien vuosien kuluttua perinneaikaan. Tämä sävellys- ja sanoituskilpailu liittyy olennaisesti perinnetyöhön.

Isänmaallisia lauluja meillä on paljon, mutta päiväkerhoikäisistä kouluikäisiin ne ovat monille vieraita ja ne koetaan vaikeiksi. Kilpailusta toivomme lauluja, jotka voidaan laulaa päiväkodissa ja koulussa mutta sävellystä voisi muokata myös nuorisokuorolle sopivaksi. Lauluja nykypäivän lapsille ja nuorille, vaikkapa räppiä, jos sillä saamme veteraaniperinnettä siirretyksi tuleville sukupolville. Itsenäisyys on iloinen asia!

Sävellys ja sanoitus voivat olla yhden henkilön tuotos, mutta tiimityö on myös sallittua. Kilpailu on avoin niin musiikin harrastajalle kuin ammattilaiselle. Kilpailuaika pohjaa kyselyihin opiskelijoiden keskuudessa. Monet hyvät ideat syntyvät nuotion äärellä, saunoessa tai iltaa istuessa. Kilpailuohjeissa ilmenevät yksityiskohdat menettelytavoista.

Ikärajalla haluamme antaa mahdollisuuden nuoremmille musiikintekijöille. Varhaiskasvatuksen opiskelijoista monet ovat musiikillisesti lahjakkaita. Musiikkiluokkien oppilaista hyvinkin nuoret hallitsevat sävellyksen ja sanoituksen teon. Haluamme antaa uusille kyvyille kanavan tulla esiin.

Sävellys voi olla lähes millainen hyvänsä. Tärkeintä on kappaleen helppous laulaa ja tietysti mieleenpainuva melodia. Sanoissa tulee ilmetä veteraanien perinteen kunnioitus ja itsenäisyys, joka on iloinen asia.

Tuija Saura (002)

 

Tuija Saura