Suomen historia on myös suomalaisten naisten historiaa, ja lähes jokaisen suurmiehen rinnalla, niin myötä- kuin vastamäessä, on seissyt vahva ja ymmärtävä, kannustava ja rakastava vaimo.
Nyt tutustumme Suomen Tasavallan viidennen Presidentin, Risto Rytin viisaaseen vaimoon, Gerdaan.
Gerda Paula Serlachius syntyi 11. lokakuuta 1886 Viipurissa varakkaaseen suomenruotsalaiseen säätyläisperheeseen. Hänen isänsä oli oikeusosaston senaattori ja korkeimman oikeuden jäsen Julian Serlachius ja äitinsä ruotsalais-aatelissukuinen Paula Emilia Söderhjelm. 1900-luvun alussa perhe muutti vakituisesti Helsinkiin.
Gerda kävi tyttökoulua ja täydensi ajan tapaan opintojaan Englannissa ja Saksassa. Englannin kieli lähensi häntä myös veljensä Ericin ystävän ja luokkatoverin, Serlachusten satunnaisen päivällisvieraan, satakuntalaisen suurtilallisen pojan Risto Rytin kanssa. Gerda opetti Ericille englantia ja Risto norkoili lähettyvillä. Gerda lähti myös oppaaksi miesten Englannin matkalle juuri ennen kuin Eurooppa luisui kohti ensimmäistä maailmansotaa.
Suurin on rakkaus
Vuosina 1914–1916 Gerda työskenteli konttoristina Ericin ja Riston perustamassa yhteisessä asianajotoimistossa. Asianajotoimisto Serlachius ja Ryti oli muutakin kuin ystävysten ”Lafka”, sillä Gerda ja Risto rakastuivat siellä päätä pahkaa. Työpaikkaromanssi johti avioliittoon vuonna 1916 Gerdan ollessa 29-vuotias.
Gerdan ja Riston perheeseen syntyi kolme lasta, mutta monien aikansa yhteiskuntaryhmän naisten tapaan Gerda oli enemmän puoliso kuin äiti. Alati vaihtuvat lastenhoitajat ja keittäjät huolehtivat lapsista ja Gerda seurasi etäämmältä lasten kasvua ja muovasi heitä hallitusti yhteiskuntaluokkansa vaatimukset täyttäviksi.
Gerda ja Risto Rytin välinen rakkaus, keskinäinen luottamus ja intohimo oli harvinaisen suurta.
Hiukan ennen häitä sulhanen kirjoitti morsiamelleen:
”Sinä olet niin puhdas, niin hyvä, niin jalomielinen. Minä tunnen olevani Sinun vaikutuksesi alainen ja sieluni puhdistuvan kuin tulessa.”
Gerdan 60-vuotispäivänä, Risto kirjoitti sellistään Katajanokan vankilassa:
”Rakastan Sinua nyt vanhoilla päivilläni vieläkin enemmän kuin silloin, joskus kaukana menneisyydessä, kun menimme naimisiin. – – – Yhteinen seikkailumme tässä realiteettien maailmassa on oikeastaan ollut hauska ja antoisa – – -.”
Maan ensimmäinen nainen
Gerda Rytistä tuli maan ensimmäinen nainen joulukuussa 1940, jolloin Suomi oli vaikeassa poliittisessa tilanteessa. Hänen aikansa presidentinlinnan emäntänä sotien vaikeina vuosina 1940–1944 ei ollut edustamista vaan vaikeiden aikojen kestämistä ja itsekuria vaativaa esikuvana olemista. Gerda tuki Ester Ståhlbergin työtä Pelastakaa Lapset ry:ssä, piti perheenemännille esitelmiä korvikeruoan valmistuksesta ja vieraili ahkerasti sotasairaaloissa, sotaorpojen luona ja vaikkapa talkooleireillä.
Gerda oli luonteeltaan pidättyväinen, suorastaan ujo. Hän kuitenkin piti voimakkaita, uskonnollisia ja kunniantuntoon vetoavia radiopuheita. Heinäkuussa 1941 hän piti puheen reserviläisperheiden auttamiseksi ja yleisen tunnelman nostamiseksi.
”Tämä usko on kantanut minut yli kaiken kärsimyksen. Se on herättänyt minussa ne tiedottomat voimat, jotka ihmisessä odottavat päästä esille. Meillä on valtava voima omassa sieulussamme. Tämä voima kasvaa samassa juuri tahdissa kuin meidän uskomme Jumalan voimaan kasvaa.”
Kuuntele koko puhe täältä: https://yle.fi/aihe/artikkeli/2008/04/28/gerda-rytin-puhe-jatkosodan-alussa
Gerdan tunnetuin radiopuhe on Kannaksen ratkaisutaisteluiden aikana 16. heinäkuuta 1944 puolen päivän aikaan esitetty vetoomus koko kansalle yhtyä rukoukseen isänmaan puolesta. Tästä puheesta juontaa tapa, jossa Yleisradio soittaa päivittäin radiossa kello 12 Turun tuomiokirkon kellonsoittoa.
Loppuun asti vahva
Gerda oli tunnettu tyylikkäänä ja vastuuntuntoisena naisena, joka raskaina sotavuosina tuki esimerkillisesti aviomiestään ja koko Suomea. Tässä tehtävässä häntä ja myös presidentti Risto Rytiä auttoi vahva henkisyys ja usko siihen, että jokaisella on oma tehtävänsä suuressa kokonaisuudessa.
Gerda Rytin persoonaan vaikuttivat varmasti myös monet lähipiirin odottamattomat kuolemantapaukset. Hän oli paikalla, kun Alfred Kordelin murhattiin Mommilassa marraskuussa 1917 ja kun sisäministeri Heikki Ritavuori ammuttiin 1922 Rytin kotiovella Helsingin Töölössä. Samoin kälyn, lääketieteen tutkija Elsa Rytin kuolema 1931, vain 36-vuotiaana, oli raskas isku perheelle.
Sodan jälkeen Gerda Ryti oli miehensä tukena tämän joutuessa eroamaan presidentin virasta ja saatuaan vankilatuomioon niin sanottuna sotasyyllisenä. Gerda vetäytyi julkisuudesta ja omistautui miehensä henkiseen tukemiseen vankilavuosina sekä hoitamiseen tämän vapauduttua 1949.
Risto Ryti kuoli 1956. Gerda Ryti eli tämän jälkeen vielä lähes kolmekymmentä vuotta, viettäen hiljaiseloa ja tavaten ystäviään ja perheenjäseniään.
Gerda Ryti kuoli 8.9.1984 lähes 98-vuotiaana. Elinaikanaan hän ehti nähdä Suomen synnyn, taistelut ja sodat, jälleenrakennuksen sekä nousun köyhyydestä hyvinvointivaltion vaurauteen.
Sotiemme veteraaneja, sotiemme naisia sekä sotaleskiä on vielä jäljellä. Haluamme auttaa heitä viimeiseen mieheen ja naiseen. Helpottaa heidän arkeaan ja antaa tukea heidän pienen eläkkeensä lisäksi. Jos haluat olla mukana voit tehdä oman lahjoituksesi tästä.
Lähteet: Ryti-Erkinheimo, Hanna-Liisa: Gerda Rytin elämäkerta I, 1998, WSOY
Valkonen, Kaija ja Koivunen, Elina, 1997, WSOY: Suurin on rakkaus