Martat täyttävät 120 vuotta

13.9.2019 Martat täyttävät 120 vuotta

 ”Kotimme etehen työtä me teemme,
onneksi kansan ja syntymämaan.
Tarmomme, tuntomme, alttiutemme,
annamme riemuiten ainiaan vaan.”  

Aili Nissinen, Marttojen laulu 1915

 

 

Marttaliiton juhlavuoden logo

 

Vuosi 2019 on Marttajärjestön juhlavuosi, kun Marttaliitto ja Finland’s Svenska Marthaförbund viettävät 120-vuotisjuhliaan. Onnea Martat! Ja suurkiitos kun vapaaehtoisina, omien töidenne lisäksi, piditte huolta Suomen sotilaista ja heikompiosaisista kansalaisista!

 

Marttaliiton puheenjohtaja Sirpa Pietikäinen

Martat

Martat on kotien ja perheiden hyvinvointia edistävä kansalaisjärjestö. Marttajärjestön alkuaikoina marttojen neuvonnan kohteena oli kansan naiset niin syrjäseutujen pienissä torpissa kuin kaupunkien tehdasasunnoissa. Sota-aikoina keskityttiin pulan torjuntaan, sotien jälkeen Suomen jälleenrakentamiseen sekä uuteen alkuun.

Martat ovat siis paljon muutakin kuin kahvia kaatavia naisia.

 

Marttoja heinätöissä kotirintamalla 1941. SA-kuva.

 

Marttojen muonitustaitoja on kuitenkin hyödynnetty myös historiallisesti merkittävissä tapahtumissa mm. olympialaisissa, vapaaehtoisen pelastuspalvelun tilaisuuksissa ja messuilla.

Marttojen uurastus sodissa. 

 Kaikkein merkittävin muonitusvastuu martoilla oli sota-aikaan marttamajojen ja rautateiden risteysasemilla toimineiden rintamasotilaiden huoltoasemien sekä evakoiden siirtymäajan huoltamisessa. Esimerkiksi Riihimäen rautatieaseman tuntumassa olleessa lepomajassa tehtiin sodan aikana 14 000 tuntia vapaaehtoistyötä. Reilun kolmen vuoden aikana majassa nukkui, ruokaili ja sai puhtaat vaatteet 150 000 sotilasta. Tämä kaikki tehtiin vapaaehtoisvoimin pakollisten työvelvollisuuksien ohessa.

 

Martta muonittaa nuoria palosotilaita 1941. SA-kuva

Martat auttoivat heikoimpia.

Sota-aikana yhdistykset ottivat myös tavaksi tukea erilaisia huonoon asemaan joutuneita ryhmiä. Ihan aluksi lähetettiin tuntemattomalle sotilaalle ja reserviläisille paketteja. Esimerkiksi Porin Marttayhdistyksen jäsenet, noin 40 marttaa, lähettivät vuonna 1941 lähes 250 pakettia. Muusta avustustoiminnasta voi mainita mm. invalideille kerätyt vanhat silmälasit, inkeriläisperheille ja rajaseutujen asukkaille laitetut vaate- ja lahjapaketit ja ryhtyminen Kotilieden kautta kummeiksi. Talvisodan jälkeen kannettiin huolta niistä sotilaista, jotka eivät voineet toipua vammoistaan kotona. Jälleenrakennusvaiheessa tuettiin edellisten lisäksi ainakin Ensikotitoimintaa.

 

 

Marttoja säilömässä raparperia 1941. SA-kuva

 

Marttaliitto on voimissaan

Martoilla on tänäänkin tärkeä tehtävä lisätä ja pitää yllä perheiden ja kotien hyvinvointia sekä vaikuttaa koko yhteiskuntaan. Marttaliitto antaa edelleen mm. kotitalousneuvontaa ja vinkkejä puutarhan hoitoon. Lisäksi Marttaliitto on ollut kierrättämisen ja kunnostamisen edelläkävijä ja puolestapuhuja.  

 

Marttaliiton pääsihteeri Marianne Heikkilä

Artikkelissaan Martat yhteiskuntaa rakentamassa (2014) Kirsi Vesterbacka kirjoittaa: ”Yllättävää kyllä, näyttäisi siltä, että hyvin monissa suomalaisissa kodeissa ollaan jälleen samassa tilanteessa kuin 115 vuotta sitten. Vanhemmilla ei ole aikaa, eikä välttämättä kykyjäkään opettaa lapsilleen kodista huolehtimista sekä puutarhanhoitoa. Peruskoulun kotitaloustunnit ovat vähäisiä ja ajoittuvat teini-ikään, jolloin tulevan kodin huoltaminen ei ehkä ole opiskelussa ihan ykkösasioita.”

Marttaliitto onkin kehitellyt Aikuispakkauksen itsenäistyvälle nuorelle ja kannustaa nuoria tasa-arvoiseen kotitöiden jakamiseen.

Marttaliitto julistaa kädentaitojen ilosanomaa kaikenikäisille. Liiton nykyinen slogan onkin Elämä on parasta itse tehtynä.

 

”Maanviljelystä” omalla pihalla Helsingissä 2019.

Martat on yhteiskunnallinen vaikuttaja 

Marttajärjestön kaiken toiminnan taustalla ovat olleet Lucina Hagmanin ajatukset yhteiskunnallisten päätösten teossa mukana olevista naisista:” On laajempi, isompi koti kuin perhekoti. On kylä, pitäjä, yhteiskunta, isänmaa, maailma”.

Marttojen periaatteisiin kuuluu, että jokainen voi marttailla omalla tavallaan ja olla juuri sellainen martta kuin itselleen sopii. Toimintaan ovat tervetulleita kaikki, ikään ja sukupuoleen katsomatta.

”Maailma muuttuu paremmaksi, kun siitä tehdään parempi. Tehdään hyvästä näkyvää. Toimitaan sen puolesta, että kaikilla ihmisillä, kaikenlaisissa kodeissa, olisi hyvä olla”.

(Kaiken maailman Martat 2019)

 

 

Nyt on oikea aika suunnata sieneen. Sienitietoa löytyy Marttojen sivuilta https://www.martat.fi/marttakoulu/sesongin-ruoka-aineet/sienet/

Kiinnostuitko Marttatoiminnasta? Helsingin Senaatintori muuttuu koko kansan yhteiseksi Marttatoriksi juhlavuoden päätapahtumassa 14.9.2019 klo 10–16. Torilla on jokaiselle kivaa tekemistä ja paljon hyvää marttaenergiaa. Tervetuloa, toivottavat Martat!

 

Lähteet: martat.fi