Pula-aika tunnetaan yleisesti sotien aikaisena elintarvike- ja tavarapulana. Kaikesta oli pula. Kahvin ja sokerin säännöstely aloitettiin jo syksyllä 1939. Seuraavaksi säännöstelyn kohteiksi joutuivat leipä, viljatuotteet, maito, juusto, liha ja voi. Pahin tilanne oli talvella 1942, jolloin jopa peruna ja juurekset joutuivat säännösteltäviksi. Talvi 1941-42 muistetaan Suomessa ”lanttutalvena”. Säännöstely loppui kokonaan vasta vuonna 1953, jolloin kauppoihin ilmestyi jo appelsiineja ja banaaneita.

Sodissamme taistelleiden veteraanien ”pula-aika” kesti sotien jälkeen vuosikymmeniä. Veteraaneilla oli pulaa lääkkeistä, hoidoista, tuesta ja arvostuksesta. Vuosien mittaan heidän hyväkseen myytiin erilaisia tukituotteita, joilla saatiin katettua veteraaneille kertyviä hoito- , lääke- ja kotipalvelukuluja.

Pula-ajan pussi sisältää veteraanituotteita vuosien varrelta (3 kpl/pussi). Ostamalla pussin autat viimeisiä jäljellä olevia veteraaneja, ja saat itsellesi yllätyksen ja muiston heistä, joita ei kohta enää ole. Tilauksen voit tehdä tällä sivulla olevalla lomakkeella.

Vuonna 2006 yhdistettiin veteraaniliittojen rahankeräykset Sotiemme Veteraanit -nimen alle. Ensimmäinen yhteinen myyntikampanja samana vuonna toi kaikkien saataville aidot sota-ajan rautasormukset. Vuoden 2007 alkaessa veteraaneja oli elossa 95 000.

Itsenäisyyspäivän 2007 alla tuotiin myyntiin hopeasta valmistettu jäljitelmä aidosta ilmapuolustussormuksesta. Sormukset on valmistanut kultaseppä Mika Tarkkanen. Sormus on tarkka kopio suomalaisesta ilmapuolustussormuksesta, jolla koottiin vuonna 1940 varoja Suomen ilmavoimille. Kultasormuksensa tai muita kultaesineitä lahjoittaneet saivat tuolloin vaihdossa tilalle rautasormuksen.

Sotavuosina 1940–1941 suomalaiset vaihtoivat 300 000 kultasormustaan ja muita kultaisia arvoesineitä rautaisiin sormuksiin. Kerätyllä kullalla oli tarkoitus hankkia Suomelle maanpuolustustarpeita, ja suomalaiset osallistuivat vapaaehtoiseen keräykseen innolla. Rautaisia sormuksia oli saatavilla heraldisella ruusukkeella ja ilmavoimien hakaristitunnuksella. Lue linkistä Tarina rautasormuksesta

”Tue näkyvästi Sotiemme veteraaneja”

Vuoden 2008 alkaessa veteraaneja oli elossa 85 000. Heidän hyväkseen myytiin Sotiemme Veteraanit -logolla varustettuja pehmoheijastimia, ”veteraaniheijastin”.
Veteraaniheijastin kokardeineen muistuttaa sotiemme veteraaneista, joiden univormu talvisodassa koostui usein kokardista, vyöstä ja taistelijan omista vaatteista.

Heijastimen tv-mainoksessa loistivat rallitähdet Marcus Grönholm ja Juha Kankkunen sekä näyttelijä-koomikko Mikko Kivinen. Katso hauska mainos tästä: Katso video

Talvisodan 70-vuotismuistoissa 30.11.2009-13.3.2010 järjestettiin ”Marskin merkki” -kampanja veteraanien hyväksi. Vuoden 2009 alussa veteraaneja oli vielä 76 000.

Marskin Merkki on aito, alun perin Mannerheimin ratsastajapatsashankkeen varainkeruuseen 1950-luvun alussa valmistettu rintamerkki. Pyöreässä mustassa merkissä on Mannerheimin exlibriksen monogrammin tyylitelty M-kirjain.

Marskin Merkin vaiheet alkaen vuodesta 1951: Marskin Merkin kronologia

Marskin Merkin puolestapuhujina olivat mm. näyttelijä-laulaja Pirkko Mannola, hiihtäjä Aino-Kaisa Saarinen, näyttelijä Mikko Leppilampi ja jääkiekkolegenda Jari Kurri.
Aino-Kaisan mainos: Marskin merkki-Aino-Kaisa Saarinen

Marskin Merkin myyntipakkaus

”ARVOKKAITA JUNKERS-MERKKEJÄ SOTIEMME VETERAANIEN HYVÄKSI”

Vuoden 2011 alussa veteraaneja oli elossa vielä 60 000. Myyntikampanja sodanaikaisen Junkers-koneen alumiinista valmistetuilla Junkers-merkeillä käynnistyi syksyllä 2011. Junkers-merkit myytiin nopeassa tahdissa loppuun. Merkkiä tehtiin lopusta materiaalista pienehkö sarja lisää itsenäisyyspäiväksi 2013.

”Heinäkuun ensimmäisenä päivänä vuonna 1944 Junkers JK-254 pommikone lähti yhdessä muun pommituslentolaivue 44:n kanssa kohti Tali-Ihantalaa tavoitteena ilmatuen antaminen suomalaisille taistelijoille. Kesken tehtävän kone kuitenkin syöksyi Liperin Rauvanlahteen.

Pommikoneen hylky nostettiin järven pohjasta vuonna 2008. Sittemmin Keski-Suomen Ilmailumuseo lahjoitti  museaalisesti arvottoman materiaalin Veteraanivastuu ry:lle hyödynnettäväksi sotiemme veteraanien hyväksi tehtävässä varainhankinnassa. Lentokonealumiini sulatettiin harkoiksi ja siitä taottiin Junkers-merkkejä.

Junkers-kampanjan puolestapuhujina olivat mm. radiopersoona Jone Nikula, laulaja Hanna Pakarinen,  näyttelijä Jussi Lampi ja viihteen monitoimimies Juha Laitila.

”Auta Mottimerkillä sotiemme veteraaneja”. Veteraaneja oli vuoden 2012 alussa vielä 52 000.

Mottimerkin myyntikampanja ajoittui vuosiin 2012 – 2013. Kampanja vei ajatukset sotien aikana järjestettyihin Mottitalkoisiin, joilla turvattiin maan puuhuoltoa. Rintaan kiinnitettävä Mottimerkki valmistettiin esikuvansa näköiseksi vuosilukua 1942 myöten, tosin alkuperäisen neulan sijasta pinssikiinnityksellä.

Sotaa käyvä suomen kansa venyi kotirintamallakin uskomattomiin suorituksiin. Sotavuosina 1942-1944 suomalaiset hakkasivat talkoilla polttopuita yli 3,4 miljoonaa halkomottia, jotta ankarasta polttopuupulasta selvittiin. Yhden kuution halkomotin teosta sai tunnustukseksi rautaisen kirvesmerkin. 4 motista sai hopeisen ansiomerkin, 16 motista kultaisen ja 48 motista suurkirvesmerkin.

Koko kansan mottitalkoissa vanhin mottitalkoolainen oli 99-vuotias ja nuorimmat eivät olleet yltäneet vielä edes kouluikään. Motti syntyi niin mieheltä kuin naiseltakin. Mottitalkoot valoivat kansaan  itseluottamusta, joka kasvatti tulevaisuudenuskoa.

Mottimerkin puolestapuhujina ja mainoskasvoina olivat jalkapallokuningas Jari Litmanen ja ampumahiihtäjä, Vuoden urheilija 2011 Kaisa Mäkäräinen.
Jarin mainos: Mottimerkki-Jari Litmanen

Mottimerkin myyntipakkaus 

Maamme satavuotisen itsenäisyyden kunniaksi tehtiin rinnassa kannettava, veteraaneja näkyvästi kunnioittava nauhamerkki. Merkkiä myytiin R-kioskeissa syksyllä 2017.
Merkkiä oli saatavissa neljällä eri kuva-aiheella veteraaneista ja lotista.

Juhlamerkin mainoskasvoina olivat Aku Louhimiehen Tuntematon Sotilas -elokuvan näyttelijät Jussi Vatanen ja Eero Aho.

Jussin mainos: Suomi100 Juhlamerkki-Jussi Vatanen

Linnan juhlissa 6.12.2017 nähtiin muotoilija Viivi Lehdon suunnittelema, vapaafri -nauhamateriaalista toteutettu juhla-asu. Upea puku kunnioittaa maamme satavuotista itsenäisyyttä ja sen puolesta taistelleita ja paljon uhranneita miehiä ja naisia.  Sotiemme sankareita ja sankarittaria.  Katso kuva puvusta