13.3.2024 vietettiin talvisodan päättymisen 84- vuotispäivää. Talvisota käytiin ajalla 30.11.1939 – 13.3.1940. Sodan päätteeksi Suomi joutui luovuttamaan alueitaan Neuvostoliitolle jolloin kotinsa menetti noin 430 000 suomalaista. Perinnesivustolta löytyy jykevä tietopaketti talvisodasta.

Maamme ulkomaankauppa supistui Euroopassa käytävän sodan johdosta merkittävästi. Kauppaa voitiin käydä lähes yksinomaan Saksan, Ruotsin, Yhdysvaltojen ja Tanskan kanssa. Kauppayhteydet länsimaihin hoidettiin Petsamon sataman kautta. Sadat kuorma-autot kuljettivat tavaroita pitkää ja huonokuntoista Jäämeren tietä Petsamoon.

Petsamon alueella oli myös ulkopoliittista merkitystä, sillä Saksa, Neuvostoliitto ja Iso-Britannia tunsivat suurta mielenkiintoa Petsamon Kolosjoen kaivoksesta saatavaa sotateollisuudelle elintärkeää nikkeliä kohtaan.

Tavaravalikoima supistui sekä laadullisesti että määrällisesti. Talvisodan johdosta oli myös oma tuotanto supistunut. Viljelysmaasta oli menetetty noin 15% ja karjasta neljännes. Pian talvisodan jälkeen jouduttiin laajentamaan elintarvikkeiden säännöstelyä, joka oli toistaiseksi koskenut vain kahvia ja sokeria. Nyt sen piiriin lisättiin vilja ja voi. Lopulta syystalveen 1940 mennessä kaikki keskeiset elintarvikkeet saatettiin säännöstelyn alaiseksi.

Koska elintarvikkeiden hinnat alkoivat luonnollisesti nousta hallitsemattomasti, aloitettiin maataloustuotteita koskeva hintasäännöstely. Tämä johti puolestaan tuotteiden salakauppaan eli “mustan pörssin” kauppaan.

Heti talvisodan jälkeen alkoi kaupungeissa vaikuttaa asuntopula, sillä tuhoutuneita tai menetetylle alueelle jääneitä asuntoja ei ollut mahdollista korvata rakennustoiminnalla. Erityisesti siirtoväestö joutui asumaan uusissa kodeissaan usein hyvin ahtaasti. Vuokrien jyrkän nousun johdosta jouduttiin säätämään laki kohtuuttomien vuokrien estämisestä.

Jatkosodan aikana monet yhteiskunnan toiminnan kannalta tärkeät tavarat joko loppuivat kokonaan tai niiden käyttöä jouduttiin olennaisesti rajoittamaan. Tällaisia tavaroita tai aineita olivat moottoripolttoaineet, kumi, varaosat ja metalliteollisuuden tarvitsemat monet raaka-aineet. Esimerkiksi autoliikenteen supistumiseen vaikutukset olivat todella huomattavat. Tuonnilla voitiin vain osittain helpottaa tilannetta. Suomi oli lähes kokonaan Saksasta tapahtuneen tuonnin varassa. Ulkomaankaupastamme tapahtui 80-85 % Saksan tai sen miehittämien maiden kanssa.

Kaupungeissa myymälöiden näyteikkunoita oli laajalti peitetty laudoituksella pommitusten varalta joskin näytteille asetettavaakaan ei ollut paljon. Suomalaiset joutuivat sotien aikana tottumaan jonottamiseen. Jo huhu jonkin tavaran kauppaan tulosta riitti pitkien jonojen muodostumiseen.

Energian säästäminen oli koko kansan yhteisenä tavoitteena. Monin keinoin pyrittiin rajoittamaan sähkön käyttöä sekä kaikkea sellaista energiaa vaativaa toimintaa, joka ei ollut täysin välttämätöntä.

Sanaa kierrättäminen ei tunnettu vielä sotien aikana. Todellisuudessa kuitenkin Suomessa alkoi jo ennen jatkosodan alkua ennennäkemätön kierrätystoiminta. Sen käytännön järjestelyä varten perustettiin Maan Romu, joka organisoi tehokkaan järjestelmän. Kaikki mahdollinen pantiin kierrätykseen lähtien metallisista hammastahnaputkiloista ja lumpuista. Kaatopaikat, kellarit ja vintit hyödynnettiin tarkoin. Jätteiden lajittelu otettiin käytäntöön. Koko kansa osallistui kierrätykseen. Koululaiset käyttivät luokittain useita päiviä vuodessa romun ja muun jatkokäsittelyyn kelpaavan tavaran keräämiseen. Kierrätyksellä oli hyvin suuri merkitys Suomen sotaponnistelujen tukemisessa ja kansamme toimeentulon turvaamisessa.

Lähde (teksti): Kadettikunta, veteraanienperinto.fi